Tarinoita Järvenpään kirjaston julkisesta taiteesta

Oletko kiinnittänyt huomiota kirjastolla käydessäsi taideteoksiin? Järvenpään kaupunginkirjastolla sijaitsevat taideteokset kuuluvat Järvenpään kaupungin taidekokoelmaan. Järvenpään taidemuseon hallinnoiman Järvenpään kaupungin taidekokoelman teoksia voidaan sijoittaa esille kaupungin julkisiin tiloihin, kaupunkikuvaan, tai työpisteisiin. Julkisen taiteen idea on olla sijoitettuna kaupungin tiloihin.

Teokset

Maija Lavonen (s. 1931), Tiedon kirjo, 1989, villa, puu ja metalli
Kirjaston keskellä kohoaa tilateos taiteilija Maija Lavoselta. Maija Lavonen on palkittu suomalainen tekstiilitaiteilija, joka opiskeli 1950-luvulla Vapaassa taidekoulussa sekä Taideteollisessa Oppilaitoksessa.

Hän käyttää usein teoksissaan perinteisiä luonnonmateriaaleja, kuten villaa, mutta on myös tullut tunnetuksi ryijyn uudistajana ja yhdistänyt teoksiinsa esimerkiksi akryyliä ja metalliverkkoa. Lavosen puoliso oli vuonna 1970 kuollut kuvataiteilija Ahti Lavonen. Parin kaksi lasta ovat kuvataiteilija Kuutti Lavonen ja dramaturgi Susa Lavonen.

Erkki Eronen (1926-2018), Kylpevät kyyhkyt, 1976, pronssi

Erkki Eronen sai oppinsa kuvanveistäjäksi Taideteollisessa oppilaitoksessa, Vapaassa taidekoulussa sekä kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen ateljeessa. Hänen teoksiaan on nähtävillä ympäri kaupunkia. Erosen käsialaa on mm. Sibeliuksen patsas kirjaston viereisessä puistossa , ritsallaan tähyilevä Pikku-Kalle Verotalon edessä sekä Järvenpään kirkon puinen krusifiksi.

Kirjastossa tapaamme pronssiin ikuistetut kyyhkyt. Teoksessa on havaittavissa veistäjän tapa lähteä liikkeelle luonnosta, mutta työstää materiaalia pelkistäen. Teoksen kylpemisteema näkyy materiaalin sulavana käsittelynä

Outi Ikkala (1935-2011): Tasonäkymiä, 1985, akryyli

Outi Ikkala lukeutuu abstraktin maalaustaiteemme edelläkävijöihin.
Ikkala aloitti taideopintonsa Taideteollisen keskuskoulun metallitaiteen iltalinjalla siirtyi 1955 Vapaaseen Taidekouluun. Hän valmistui 1959 ja hänen loppuyönsä oli Suomen taideakatemian ensimmäinen abstrakti lopputyö.

Outi Ikkala asui vuodesta 1967 taidemaalarimiehensä Seppo Kärkkäisen kanssa Riihitien ateljeerivitalossa. Ikkala kuului abstraktia taidetta edustaneeseen Ryhmä 4:ään 1960-luvulta. Ryhmä 4:n perustajajäseniä olivat Tor Arne (1934), Erkki Hienonen (1933), Kauko Hämäläinen (1928- 1986) ja Seppo Kärkkäinen (1935).. Ryhmä pyrki ”ajattomaan kuvakieleen” ja ”puhtaaseen abstraktiin ilmaisuun”.

1980-luvulla Outi Ikkala kiinnostui myös tietokonetaiteesta. Tietokone toimi lisäksi luonnostelun apuna ja monet kokeilut johtivat maalausten syntyyn.

Outi Ikkala (1935-2011): Kosmos, 1983-1989, akryyli

Outi Ikkalan maalauksessa Kosmos voi nähdä toistuvia pyöreitä muotoja. Taiteilijalle oli tyypillistä sarjallinen työskentely. Kuvaako teos maailmankaikkeutta? Ainakin siinä on havaittavissa järjestäytynyt kokonaisuus.

Ryhmä 4:n viimeisessä yhteisnäyttelyssä vuonna 1969 manifestoitiin: ”Epämääräisessä ja opportunistisessa
kulttuuripiirissämme jatkamme työskentelyä tietäen, että tulee aika, jolloin selviää: että taiteen keinot ovat toiset kuin sirkuksen. Että kuvataiteen asia ei ole ottaa kantaa yhteiskunnallisiin ongelmiin. Että taideteoksen on kestettävä enemmän kuin 15 minuuttia…”

Katriina Salo (s. 1942), Pyöreä pöytä, 1983, öljy
Katriina Salo on syntynyt Helsingissä 1942 ja asuu nykyään Raumalla. Hän opiskeli Suomen taideakatemian koulussa 1960-luvulla. Salon teoksessa voi nähdä kaikuja kubistisesta sommittelusta. Näemme ikään kuin samanaikaisesi
monta näkökulmaa yhteen esineeseen.

Pekka Rytkönen (s.1954), Neronleimaus, pronssi

Tämä kirjaston lukusalista löytyvä pieni veistos on järvenpääläisen kuvanveistäjän Pekka Rytkösen
käsialaa. Hänen teoksensa ammentavat usein antiikin kulttuuriperinnöstä samalla kun niissä voi nähdä
surrealistisia vaikutteita.