Venny Soldan-Brofeldt

Kuka oli Venny Soldan-Brofeldt? Ja millaista tuotantoa syntyi taiteilijan kynästä ja siveltimestä Aholan vuosina?

Itsenäisen naistaitelijan esikuva Venny Soldan-Brofeldt

Venny Soldan-Brofeldtia voidaan pitää edelläkävijänä itsenäisenä naistaiteilijana. Hänen taiteellinen luomistyönsä oli kuuden vuosikymmenen mittainen ja tuotanto laaja. Hän oli piirtäjä, taidemaalari, satujen, joululehtien ja lastenkirjojen kuvittaja (mm. Topeliuksen Lukemisia lapsille), puun ja norsunluunveistäjä sekä kameetöiden tekijä. Hän suunnitteli erilaisia tekstiilejä kuten ryijyjä, mattoja, verhoja, tyynynpäällisiä sekä myös teatteripuvustuksia Kansallisteatteriin.

Yhtenä ensimmäisistä taidekasvattajista Venny oli perustamassa vuona 1905 Taidetta Kouluihin -yhdistystä, jonka toiminta vei suuren osan hänen ajastaan seuraavat parikymmentä vuotta. Venny harrasti ja tutki myös taidetanssia, arkkitehtuuria sekä taidemusiikkia. Hän teki myös kirjallisia tuotoksia, kuten kymmenisen kuvakirjaa sekä valokuvateoksia.

Tekstiilisuunnittelun lisäksi hän teki käsitöitä kuten tarve- ja huonekaluja puusta sekä piirsi satoja, ellei tuhansia luonnoksia ja piirroksia etenkin lapsistaan ja myös vieraistaan eri tilanteissa. Lehtien ja kirjojen kuvitustöillään hän kustansi myöskin ateljeesiipensä rakennuttamisen. Aholan aikana Vennyn oma maalaustaiteellinen tuotanto jäi suhteellisen suppeaksi juuri aikaa ja voimia vieneen taloudenpidon, vieraiden kestitsemisen ja vilkkaan seuraelämän takia.

Arjen kiireistä meren tuuliin

Kiireistään huolimatta Venny teki Aholassa monia tärkeitä maalaustöitä, kuten Heränneitä (1898) ja Seurat (1906), ja muita herännäisaiheisia maalauksia sekä alttaritaulut Kuoreveden (1906) ja Oulujoen (1909) kirkkoihin. Kuvitustöistä mainittakoon erityisesti kuvitukset Ahon teoksiin Katajainen kansani 1900, Kevät ja takatalvi 1906 sekä Juha 1911. Hän sai yhdessä viiden muun suomalaistaiteilijan kanssa Pariisin maailmannäyttelystä v. 1900 pronssisen mitalin. Vennyltä oli näyttelyssä esillä kolme työtä: Heränneitä, Ateria savolaisessa talonpoikaistuvassa sekä Poikia rannalla.

Toisin kuin moni muu taidemaalari Venny ei ollut erityisen ihastunut Tuusulanjärveen, sen vaihtelevaan ilmanalaan ja ukkosiin. Hän kaipasi vielä Aholaakin yksinkertaisempaa ja vapaampaa elämää. Ahot olivat viettäneet kesiään vuokramökeissä meren rannalla Porkkalassa. 1907 hankittiin Hankoniemen Tvärminnestä kesäpaikka Toska, jonne saattoi paeta arkea. Venny pääsi aistimaan kaipaamaansa merta, lämpimiä rantakallioita, avaraa saaristoa, tuulta ja tuoksuja. Toimettomana hän ei sielläkään ollut, vaan maalasi monia hienoja merenrantatauluja pojat usein malleinaan.