Taidemuseossa vietettiin Lapset mukaan töihin -päivää perjantaina 24.11.

Perjantaina 24.11.2023 vietettiin valtakunnallista Lapset mukaan töihin -päivää, jossa myös Järvenpään kaupunki oli mukana. Taidemuseolla kaksi neljävuotiasta pääsi tutustumaan siihen, mitä museossa tapahtuu, kun ovet ovat kiinni ja mitä suljettujen ovien takaa löytyykään? Sekä tietenkin leikkimään!

Mitä ihmettä museossa tapahtuu ennen kuin ovet avataan yleisölle?

Mitä vanhemmat mahtavat tehdä työpäivänsä aikana? Siihen pääsi kurkistamaan kaksi neljävuotiasta valtakunnallisena Lapset mukaan töihin -päivänä. “Miksi täällä on ihan pimeää?“, ihmettelee lapsi ensi töikseen museolla. Käy ilmi, että ennen kuin museo avataan yleisölle, on monta asiaa tehtävänä. Neljävuotias avustaja saa laittaa valot museotilaan ja kiertää mukana laittamassa näyttelyn tekniikan päälle. Pian saapuu museon siivooja. Hän pitää huolta siitä, että lattiat kiiltävät ja kaikki paikat ovat siistejä, Seuraavaksi työpaikalle saapuu museon opas, Johanna, joka on tulossa vastaanottamaan päiväkotiryhmää toiminnalliselle opastukselle Viesti Vennylle.

Ennen kuin jatketaan peremmälle, käydään läpi miksi museossa ei saa koskea taideteoksiin eikä tilassa saa juosta. Museon tehtävä on taata niin kävijöiden kuin teosten turvallisuus ja säilyminen. Museokädet laitetaan rauhallisesti selän taakse ja päivä voi jatkua.

Neljävuotias testaaja pääsee kokeilemaan Viesti Vennylle -kierrosta, jonka aikana kohdataan Eero Järnefeltin maalauksesta Rentukoita (1916) esille tupsahtava Rouva Rentukka. Rentukalla on viesti taiteilija Venny Soldan-Brofeldtille. Vaan missä on Venny? Taiteilijaa lähdetään etsimään ja matkalla kohdataan niin pöllö, sammakko, ahven kuin lokki, ja lopulta löytyy myös Venny itse. Kierrokselta lapselle jää erityisesti mieleen kurkistusaukko Vennyn ateljeeseen. Se on kutkuttava, aivan aidon näköinen, pienoismaailma. “Siellä on sen maalaustarvikkeet“, huomaa lapsi. Ateljeen nurkassa on komea takka ja opas kertoo, että Vennyllä oli Aholan ateljeessaan takka, joka lämmitti koko huoneen. Opas jatkaa kertomalla, että siihen aikaan kun Venny eli, ei ollut sähköä. “No ei silloin ollut sitten Vennyllä valojakaan“, toteaa lapsi ja jatkaa “Venny kyllä tarvitsisi ateljeehen jotain valoa”.

Seuraavaksi on tiedossa jotain jännittävää, nimittäin kurkistus museon kulisseihin. Museon taidevarastossa on erityisen tärkeää muistaa museokädet. Toinen vierailijoista pääsee kokoelma-assistentiksi: hän on hyvin kiinnostunut taidevaraston liikkuvista hyllyistä. Paikka jäi mieleen vierailun kohokohtana.

Satu antaa siivet!

Jatkamme kierrosta museossa Lukemisen lumoa -näyttelyssä, jossa nähdään taideteoksia lukevista ihmisitä ja pohditaan erilaisia näkökulmia lukemiseen. Kari Juvan pronssiveistos Pegasos (1965) herättää kiinnostuksen. “Onko se dinosaurus? Eikö museoissa olekin aina dinosauruksia?” Museossa töissä oleva aikuinen kertoo, että Järvenpään taidemuseo on sellainen museo, joka säilyttää ja esittelee taidetta. Taide voi olla monenlaista. Vaikkapa lentävä hevonen, joka muistuttaa dinosaurusta tai kirahvia. Taiteen supervoima on vapaus, ja taidetta katsoessa mielikuvitus saa lentää!

Lukemisen lumoa -näyttelystä löytyy myös taidemuseon suosittu toiminnallinen tila. Toiminnallinen tila avaa näyttelyn teemoja pedagogisesti itse tekemisen ja kokeilemisen kautta. Erityisen kiehtova on “Salaisuuksien kirja”, jonka lorut ja kuvat saa esille vain uv-lampulla.

Tuusulanjärven taitelijayhteisössä teatteri oli tärkeä yhteinen harrastus ja taidemuseon leikkitilasta löytyy myös nukketeatteri hahmoineen. Tarinoiden ja satujen siivittämänä syntyy mm. nukketeatteriesitys ampiaisesta, joka on reissussa ja hukkaa laukkunsa. Dinosaurusteema jatkuu edelleen ja vihreistä pehmopalikoista syntyy pesä dinosauruksen poikaselle.

Toiminnallisessa tilassa riittäisi puuhaa vaikka koko loppupäiväksi. Lopuksi kaivaudumme säkkituolin uumeniin lukemaan Kaarina Helakisan runoja, joissa on Rudolf Koivun kuvitus. On aika rauhoittua. Kierros museon tiloissa on ohi. Lapset ovat päässeet museolla kurkistamaan kulisseihin sekä leikkimään. “Leikkiminen oli parasta!, toteaa toinen neljävuotias. Leikki, tarinat ja luovuuden ruokkiminen ovat museotyön ytimessä Järvenpäässä.